Viime aikoina lehdistä ja netistä lukemani säästövinkit (ja kaikenlaiset elämäntapaohjeet ylipäänsä) ovat saaneet sisuskaluni kiehumaan siinä määrin, että naureskeleva ystäväni kehotti minua aloittamaan oman "elämäntapablogin". En tiedä, oliko kyseessä vitsi tai kenties jonkinlainen yritys nöyryyttää minua julkisesti, mutta valitettavasti otin hänet tosissani. Ehkä hän halusi vain hiljentää minut, saattaa edes murto-osan saarnoistani muidenkin viattomien tietoisuuteen, jotta hänelle itselleen jäisi enemmän tilaa lepuuttaa korviaan.
Oikeastaan en aio saarnata juuri mistään, korkeintaan lihansyönnin turhuudesta ja haitallisuudesta, siitä miksi naistenlehdissä kehotetaan panostamaan laatukosmetiikkaan, jos rahat ovat näin lama-aikana vähissä (ai, sä jäit työttömäksi, no tästä lähtien sun pitää ostaa vain Lancomen 400e/litra maksavaa kosteusvoidetta koska se maksaa itsensä takaisin), ja ehkä pienissä määrin myös lääketehtaiden ja lääkärien salaliitosta, jonka ansiosta jokaisesta meille syötetystä pilleristä hoitohenkilökuntaan nähden törkeästi ylipalkattujen valkotakkien kolehtiin kilahtaa jälleen yhden kanarianmatkan hinta.
Miten blogilla autetaan ihmisiä? Tuskin juuri mitenkään, ellei satunnaista viihdearvoa lasketa. Toisaalta meillä jokaisella on hallussamme runsaat määrät arvokasta tietotaitoa, jonka jakaminen hyödyttäisi varmasti itse kutakin.
Katsotaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti